Pesolla saa ja microlla pääsee. Seuraavassa hieman hintaesimerkkejä siitä, mitä elämä maksaa täällä Chilessä.

 

Asuminen:              Casa Linda 180 € / kk / huone sisältäen hyvää seuraa ja kaikki kulut.

                           Halvin asuttava kämppä 117 € / kk / huone

Hostelliyö:           Patiperro 11 € / yö aamupalalla. Tosi huippuhostelli, mukavaa porukkaa!

                          +++ mukavat omistajat, patio ja iso yhteinen "olohuone"

                          Hostal Polanco 7 € / yö aamupalalla. Hyvä hostelli mutta ei niin siisti.

                         ++ italialaisia tyttöjä! =)

Lounas raflassa:     Lihapulla / kalasetit litran olut kannuilla 11 € / 3 hlö

Lounas yliopistolla:  Salaatti, leipä, pääruoka, juoma ja jälkiruoka 2,5 € / hlö

Illallinen:             Paikallinen herkku: chorillaña (ranskalaisia, nakkeja, lihaa)

                           10 € / 4 hlö

Empanada:            Paikallinen vetylöinen 1 € / kpl

Completo:             Paikallinen hotdog 2 € / kpl (25 cm sämpylällä ja kasalla

                           majoneesia)

Bussi:                  Viña del Mariin 0,5 € / hlö. Valparaison sisällä 0,4 € / hlö.

                          Opiskelijan alennuskortilla (jonka saaminen kestää 3 kk)

                          0.17 € / hlö.

                          Santiago – Valparaiso n. 1,5 tunnin matka 5 € / hlö

Viinit:                 Perus Chile viinit kaupassa halvimmillaan 1,4 € / pullo. Gato

                          Negro 2,5 € / 1,5 litran pullo.

Olut:                  Kaupassa 1,2 € / litra. Baarissa 2 € / litran pullo.

Rommi:               4 € / 0,75 pullo

Vesi:                  1,3 € / 5 litran pullo

Tonnikalapurkki:60 senttiä

Pihviliha:            3 € / kilo

Tomaatit:          Supermercadossa 90 senttiä / kilo. pienistä

                        vihanneskaupoista halvemmalla.

Pimiento verde:  Vihreä paprika 26 senttiä / kpl

Vaalea leipä:      1,23 € / kilo

Nokia 1208:      36 € sisältäen pre-paid-liittymän ja 13 € puheaikaa

Kananmunat:      Kananmunakaupassa 6,5 senttiä / muna

Vaatteet:          Pari tarjous t-paitaa ja shortsit 10 €. merkkivaatteet lähes

                       suomen hinnoissa. Caterpillarin kengät ehkä 60 % suomen

                       hinnoista.

Bensa:              n. 60 senttiä litra, Diesel vähän halvempaa

Eli näitä kun ynnäilee niin huomaa että täällä tosiaan on jonkin verran suomea halvempaa. Paikallinen peso tuntuu aika monopolirahalta sen takia, että esimerkiksi juurikin se litran olut pullo maksaa puolitoista tonnia ja jos rahaa haetaan automaatilta, niin sitä nostetaan sitten 100 000 kerralla! Vaikka täällä on selkeästi halvempaa, niin rahaa myös kuluu hieman eri tavalla. Ulkona tulee käytyä useammin kuin koti-suomessa ja kun kerran viinikin on halpaa, niin se on ottanut paikkansa rasvattoman maidon paikalla ruokajuomana. Näin siis ainakin illallisella. Hostellilla oli paljon puhetta hinnoista ja monet reissaajat sanoivat että Chile on selkeästi Etelä-Amerikan kallein maa. Eli esimerkiksi Argentiinassa selviäisi pienemmällä budjetilla. Tämä on tietenkin hyvä asia tulevia reissuja ajatellen.

Torstai: Muuta pohdintaa…

Tässä kun on taas päässyt aloittelemaan vaihtoa, niin on kyllä huomannut että sitä on auttamatta tulossa vanhaksi. Täällä olisi bileitä vaikka joka ilta mutta sitä ei vaan aina jaksa. Ei p***ele auta mikään. Eilen oltiin Viñassa sellasessa baarissa mihin kerääntyy paljon vaihtureita ja varmaan sanomattakin on selvää, että aamulla kouluun herätessä väsytti ihan riittävästi… ja väsyttää edelleenkin. Sitten tänään esimerkiksi meidän ensimmäisessä hostellissa olisi jotain bilettä. Läänintaiteilija Braulio oli jättänyt viestin mun vastaajaan että tänne vaan! Leba on jossain sen oman osaston grilli-bileissä ja tässä juuri mietin että uskaltaisikohan sitä lähteä yksin kävelemään juurikin tuolle hostellille. Täällä kuulemma kannattaa välttää yksin ulkona liikkumista, ainakin myöhemmin yöllä. Toisaalta nämä meidän kotikadut on kyllä ihan ookoo ja sinne bileisiin pääsisi sitten collectivolla. Bileistä vielä sen verran että täällä on myös kivaa viettää aikaa kotona. Pitkät illalliset kämppisten kanssa onkin ehkä paras tapa oppia kieltä ja kulttuuria.

Asumisesta muuten on pakko kommentoida vielä sellainen yksityiskohta että vaihdossa kannattaa ehdottomasti asua paikallisten kanssa. Sillä tavalla kaikesta saa niin paljon enemmän irti ja on aina joku jolta kysyä, jos on jotain ongelmia. Esimerkiksi eilen oli puhetta siitä, ettei bussialennuskortteja kannata tilata kun niiden myöntämiseen menee vähintäänkin se 3 kuukautta. No Angélica oli sitä mieltä että sellaset kyllä saadaan jostain paikallisesta virastosta. Sitten ne lupas Monican kanssa lähtee meidän mukaan, kun siellä kuulemma voi joutua hieman neuvottelemaan asioista ja on parempi jos joku paikallinen on siellä mukana väittelemässä! Eli siis jos joku on lähdössä ulkomaille niin yksiöt sun muut ”paremmat” kämpät kannattaa unohtaa, sikäli mikäli haluaa paremmin uppoutua paikalliseen elämään. Tämä on siis kuitenkin vain oma mielipide eli jokainen tehkööt miten haluaa…

 Viikonloppuna päästään taas vähän urheilemaan, kun meidän eurooppalaisista

tähtipelaajista koottu teami kohtaa ilmeisesti jonkin paikallisen porukan. Saas nähdä mitä siitä tulee. Eilen oltiin pitkästä aikaa juoksemassa ja sen kyllä huomasi heti, että sählyt on jääny väliin muutamalta viikolta! Sählystä puheen ollen saatiin Leban kanssa taas kerran ihan kuningas idea, mutta siitä lisää sitten jos se päätetään toteuttaa.

 Juttelin tänään Tuomaksen (Iivosen Villen kaveri) kanssa ja pojat ovat tällä hetkellä Quitossa ja suuntaavat ehkä seuraavaksi tänne. Olivat olleet Iron Maidenin keikalla ja oli kuulemma melkonen kokemus. Paikalla oli myös mellakkapoliisi ja ilma täynnä kyynelkaasua. Onneksi täällä homman pitäisi sujua rauhallisemmin.

 Loppuun vielä tiedotus eli suomesta on tulossa 16.4 tännepäin ainakin Nikon isä, eli silloin olisi matkaseuraa tarjolla jos joku haluaa lähteä käymään täällä. Kai se on nyt lähdettävä käymään ainakin tossa paikallisessa El Canariossa, ku veikkaan että kämppikset löytyy sieltä. Jatkoa tarinaan seuraa seuraavassa jaksossa…

Perjantai:

… kuinkas sitten kävikään. Päätin jo illalla, että en lähde minnekään, vaan menen nukkumaan. No se suunnitelma jäi toteuttamatta. Läänintaiteilija soitti uudestaan ja sano että ovat lähdössä baariin ja että nähdään siis siellä. Sanoin että en tiedä tuunko ja kaveri alko sitten vittuilemaan että mikäs nyt kun ei jaksa… Tästä suivaantuneena sitten farkut jalkaa ja baarikadulle. Matkalla poikkesin moikkaamassa Monicaa baarissa yhden rommikolan verran. Siitä sitten Braulion ja muun Patiperron porukan kanssa yhdelle ja edelleen yhteen pienempään diskoteekkiin ”La Piedra Felizeen”. Tässä vaiheessa myös Leba liittyi seurueeseen. Paikka oli ehkä paras tähän astisista, kolme erilaista salia eri musiikeille ja kohtuulliset hinnat. Nautimme baarin antimista ja kun hostelli-porukkaan liittyi vielä muutama neitokainen niin bileet olivat valmiit. Porukkaa oli kanadasta, sveitsistä, ruotsista, irlannista ja muualta mutta kaikki puhu espanjaa, hyvä! Jossain vaiheessa todettiin, että aamullahan pitää herätä aikasin ja että lähdetään kämpille nukkumaan. Peliliikkeenä poikettiin vielä kattomassa että oisko Jaimen baari eli ”Gato en la Ventana” auki. Ovet oli jo kiinni mutta Monica ja Jaime vielä paikalla. Sinnehän me sitten jumituttiin vähän maistelemaan ruso blancoja ja välillä haettiin ruokaakin. Kello taisi olla jo liikaa kun sitten vihdoinkin raahauduttiin koko porukka tänne kämpille. Aamulla huonovointisena kouluun kv-toimiston piknikille. Paikalla ehkä kolmasosa kaikista vaihtureista. Tutorin kanssa kateltiin vielä porukalla että miten weboodiin tms. kirjaudutaan. Kirjaston ovellakin käytiin mutta se on kuulemma ihan normaali kirjasto eli ei siellä kannata mitään touria tehdä!

Yliopiston uima-allas. La piscina.

Vaihturiporukkaa piknikiltä.

Ollin fuksiryhmä ja tutori

Äsken muuten kun tultiin microlla tohon kämpän eteen niin jostain kuului huuto ”Hola Finlandeses!”. Paikallinen raksa-Penttihän siellä huuteli että miten meillä menee. Juteltiin sen kanssa eilen kun odoteltiin bussia ja se kysy että ootteko vaan turisteja vai mitä. Ystävällinen jamppa, kerto eilen että meidän talon edustalla olevaa vanhaa vankilaa restauroidaan joksikin taidekeskukseksi. Kuulemma kallis ja pitkä projekti ja täällä olisi rahalle parempaakin käyttöä mutta kun kerran saavat kyseisestä hommasta rahaa niin mikäs siinä. Sanomattakin on varmaan selvää että muuria ei pestä yksin, vaan 4 hengen porukalla, josta aina yksi vuorollaan käyttää painepesuria ja muut oogailee siinä sivussa. No, onpahan työtä kaikille ja ehkä ihan hyväkin että on joku kuka soittaa ambulanssin sillä kavereiden jatkojohtoviritykset vesilammikossa eivät täyttäneet ihan kaikkia turvallisuusmääräyksiä! Täällä muuten ihan tuntemattomatkin ihmiset alkaa helposti juttelemaan kaduilla tai busseissa. Vähän toista kun kotoisessa pohjolassa jossa tuskin sanotaan edes tutuille morot morot…

Nyt syötiin ja kohta päiväunille. Poco siesta antes de fiesta!

Vatos Locos en el America del Sur