Lauantaina vuokrasimme kaksi pientä maasturia ja lähdimme kiertämään saarta. Ruotsalaisista kuljettajista huolimatta matka sujui ongelmitta. Rekkamiehelle voidaan tässä välissä mainita että autoreissu ei suinkaan ollut turha, sillä turistineitojen uimahetken ansiosta näimme tissit. Naiskauneuden lisäksi länsirannikolla oli paljon nähtävää. Moait, nuo mystiset ja kiehtovat kivipäät, saivat poseerata kun Niko antoi kameran laulaa. Seuraavassa päivän kuvasaalista…

Los 7 aventureros

Despues un poco demasiado pisco...

Ahu Tongariki y 15 Moais

Moait jaksavat hämmästyttää ja kummastuttaa

 

 

Tutustuimme myös Moai ”tehtaaseen” Rano Raraku-tulivuorella. Vuoren lähistöllä on suuri määrä valmiita tai osittain viimeistelemättömiä patsaita odottamassa kuljetusta. Paikan historia ei ole varmasti tiedossa, mutta olettamuksien mukaan patsaiden kuljettamiseen tarvittavat puut loppuivat ja näin ollen valmiita patsaita ei pystytty viemään perille. Vaikuttava paikka kerta kaikkiaan.

Rano raraku, Moait odottavat edelleen kuljetusta

Moait nostettiin pystyyn viimeisteltäviksi, osa niistä on painunut vuosien saatossa maanjäristysten yms seurauksena ja osasta on näkyvissä enää pelkkä pää.

Reetu ja Moai

Ja jotta uni tulisi myös rekkamiehelle, lisää jäätäviä faktoja suositussa tiesitkö että osuudessamme…

 

Tiesitkö, että (37): Moait on pystytetty aikoinaan monumenteiksi tärkeiden heimopäälliköiden muistoksi ja ne toimivat samalla hautakivinä. Suurin osa moaista on louhittu Rano Raraku-tulivuoren kivestä ja sitten kuljetettu eri puolille saarta. Patsaita on erikokoisia ja suurin pystyssä oleva Moai on 10 metriä korkea. Kaikki pystyssä olevat on restauroitu, sillä aikoinaan eri heimot kaatoivat toistensa patsaat ja saarelle iskenyt tsunami viimeisteli tuhon 1960-luvun alussa.

 

Saaren pohjois-rannikolla on parhaat hiekkarannat. Kävimme uimassa Anakena playalla ja totesimme että vesi on suhteellisen lämmintä ainakin pohjoismaalaisille. Ecuadorin tytölle ja Renelle vesi oli kuitenkin liian viileää.

playa Anakena

en la playa

 

Suurin osa Moai patsaista on pystytetty niin, että ne katsovat sisämaahan päin. Tämä siksi, että niiden tarkoitus on suojella väestöä. Ahu Akivilla on kuitenkin 7 patsasta, jotka katsovat suoraan auringonlaskun suuntaan merelle. Ruotsalaisten ystäviemme maailma romahti kun puhelin soitto mantereelle kertoi ruotsin jalkapallomaajoukkueen hävinneen tanskaa vastaan. Me sen sijaan lähetimme tanskan Martinille onnitteluviestin. Tässä taas kuvasaalista…

Auringonlaskun ratsastajat

Aku Akivi

 

Autoretken jälkeen olikin sitten aika suunnata ruokailemaan ja tämän jälkeen vuorossa oli paikallinen tanssi-show. Ruokailu keskeytyi alkudrinkkien nauttimisen jälkeen sillä joku huomasi, että meille tulee kiire Kari Karin showhon. Sovimme tarjoilijan kanssa että käydään välillä muualla ja tullaan sitten takaisin syömään. Tanssi-show olikin sitten melkoisen näyttävä. Paikalliset kaislahame-neidot ja paikalliset kyntäjät vetivätkin sitten aikamoisen shown. Seuraava video kertoo kaiken tarpeellisen…

 

 

Shown lopussa tanssijat tulivat hakemaan yleisön joukosta porukkaa tanssimaan ja koska me istuimme eturivissä (emme oikeen tiedä vieläkään miksi) niin muutama meidänkin porukasta kävi näyttäytymässä parketilla. Vatoslocos ei kaikkien onneksi vielä tässä vaiheessa näyttänyt kykyjään vaan säästi illan näyttävimmät tanssiliikkeet illan kahteen jatkopaikkaan. Näistä ei onneksi ole liiemmin kuvasaalista. Todettakoon vaan että hyvät oli kinkerit.

Kari Kari show

Dancing queen, young and sweet, only seventeen

 

Mitäs pääsiäissaari sitten loppujen lopuksi tarjoaa matkailijalle? Pelkkiä maisemia ja nähtävyyksiä joista voi ottaa kuvia, niin että niitä voi sitten laitella kaiken maailman blogeihin ja lesoilla ihmisille että täälläkin on käyty? Niin no tätäkin mutta myös paljon muuta… Ensimmäisten askeleiden jälkeen lentokentällä pystyi jo aistimaan sen, että saari jos joku on täydellinen paikka absoluuttiseen rentoutumiseen. Tunnelma on jotenkin kerta kaikkiaan niin rento ja rauhallinen että jopa rankan opiskelun kyllästämä suomalais-vaihturi pystyi hetkellisesti unohtamaan kaiken stressin ja kykeni keskittymään ainoastaan lomailuun. Tähän on nyt pakko todeta myös sellainenkin asia, joka saattaa kuulostaa pelkältä maustamiselta, mutta saarella todella on jonkinlaista selittämätöntä mystiikkaa. Mene ja koe, ei muuta tällä kertaa… jatkoa seuraa…

 

-Vatoslocos en ValPO-